Keski-Suomen strategia 2025-2050
Kilvoitelkaamme nyt ja vuoteen 2050 asti näiden arvojen todeksi elämisessä päivä, viikko, kuukausi, vuosi ja vuosikymmen kerrallaan.
Keski-Suomen strategian teemat ja näkökulmat muodostuvat niistä asioista, jotka ovat maakunnan toimijoille yhteisiä, joiden edistämiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä ja joiden toteuttamiseen on koottava monenlaisia voimavaroja.
Maakuntasuunnitelman eli tahtotilan maakunnan pitkän aikavälin kehittämisestä vuoteen 2050.
Maakuntaohjelman eli lähivuosien yhteiset toimenpiteet ja arvion niiden rahoittamisesta vuosille 2022-2025
Älykkään erikoistumisen strategian vuosille 2021-2027, joka ohjaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen käyttöä.
1-2. Maakuntaohjelma 2025, joka sisältää myös älykkään erikoistumisen linjaukset
Maakuntaohjelma viittaa aluekehittämisen kokonaisuuteen toimenpiteineen, älykäs erikoistuminen puolestaan kasvun ja innovaatiotoiminnan kärkiin.
3. Maakuntakaava 2040
Kehittämisen aluerakenteelliset valinnat.
4. Maakuntasuunnitelma 2050
Keski-Suomen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat ja ensiarvoiset toimenpiteet.
5. Perusteet
Data, tutkimustieto ja tulevaisuustieto.
Trendit ja jatkuvuudet.
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehittämisen asiakirjoja. Niiden lisäksi laaditaan älykkään erikoistumisen linjaukset, joita tarvitaan EU-rahoituksen käyttöä varten. Nämä kolme muodostavat Keski-Suomen strategian.
Maakuntakaava on lakisääteinen, yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä maankäyttö. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua.
Myös Keski-Suomen maakuntakaava on parhaillaan päivitettävänä. Lue lisää täältä (linkki).
Strategiamme punainen lanka on kokonaiskestävyys eli sopusointu.
Kasvun maaperä Talous ja uusiutuminen
Sydän Suomen Identiteetti ja kumppanuus
Keskellä maailman virran Saavutettavuus ja maakunta yhteisönä
Kestävän maailman kasvattaja Ympäristö ja luonto
Kokonaiskestävyys lävistää kaiken, koska sopusointu on kehityksen avain.
Uudistuva teollisuus
Bio- ja kiertotalous
Hyvä vointi
Digitaalisuus lävistää kaiken, jotta emme jää menneisyyden vangeiksi.
Elinvoimaisuus ja osaaminen
Hyvä vointi ja yhteenkuuluvuus
Saavutettavuus ja elinymäpristö
Joustavuus ja ketteryys lävistävät kaiken, jotta menestymme tulevaisuuden kehityskuluista riippumatta.
Rakennamme Keski-Suomesta vastuullisuuden tähtitaivaan, joka auttaa navigoimaan – meitä ja meille, läheltä ja kaukaa. Tämän eteen teemme kaikkemme vuoteen 2050 asti.
Keski-Suomen tulevaisuus lähelle ja kauemmas on vahvasti arvojemme viitoittama. Millaista tulevaisuutta itselleen rakentaa maakunta, jolle tärkeintä on oikeamielisyys, uteliaisuus ja rohkeus?
Keski-Suomen peruskallio muodostuu sen paikasta keskellä, Suomen sydämessä. Haluamme kilvoitella siinä, että suomalainen sivistys, ahkeruus ja omaperäisyys heijastuisivat kirkkaimmin juuri meidän järvistämme. Ja että metsämme kantaisivat oksillaan avoimuutta ja reiluutta.
Suuntaamme katseemme maailmaan, mieli ja sydän auki. Ymmärrämme, että olemme kiinnostavia vain, jos olemme itse kiinnostuneita muista ja muusta. Kehityksemme ja kasvumme perustuu sille, että keskellä olemme näköalapaikalla, josta näkee joka suuntaan. Elämme rohkeasti länteen, itään, etelään ja pohjoiseen. Kuuleeko Bryssel, Jäämeri, Kunming, Tampere? Takaamme jokaiselle samat oikeudet ja mahdollisuudet tulla mukaan tekemään unelmiemme yhdyskuntaa todeksi. Tuemme keskisuomalaisten henkistä kasvua.
Tämän strategian visio on, että rakennamme Keski-Suomesta vastuullisuuden tähtitaivaan, joka auttaa navigoimaan – meitä ja meille, läheltä ja kaukaa. Tämän eteen teemme kaikkemme vuoteen 2050 asti. Strategian toteuttamisessa näemme kumppanuuden tärkeimpänä edellytyksenä onnistumiselle. Ratkomme pulmia yhdessä yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja julkisten toimijoiden kesken. Tiedostamme yhteistyön ja kumppanuuden olevan maakunnallista, kansallista ja maailmanlaajuista työtä ja asennetta.
Tiedostamme, että (myös) me keskisuomalaiset elämme megatrendien puristuksissa, kaupungistuvassa kilpailullisessa maailmassa. Siksi kehitämme kunnianhimoisesti herkkyyttämme ja tarkkuuttamme luonnon ja teknologian liitoskohdassa: siitä kumpuaa tilaisuutemme kunniakkaaseen kasvuun. Katsomme taloutta sydämen sivistyksellä, ja juuri siksi tulemme pärjäämään maailmassa, jossa vastuullisuus jakaa ihmiset ja alueet ennennäkemättömällä tavalla. Teemme näköalapaikastamme turvallisen taskun, joka vetää puoleensa.
Me keskisuomalaiset näemme luonnon elintärkeän voiman ja arvostamme sitä pienimmästä eliöstä aina koko maapalloon. Maailma tarvitsee radikaalejakin toimia hyvän voinnin ja elämänlaadun turvaamiseksi pienemmillä resursseilla. Keski-Suomella on tilaisuus ottaa paikka, jossa eletään jo uutta maailmaa. Paikka, jossa toiminta on sekä paikallisesti että globaalisti vastuullista ja kestävää. Niin, että meille innostutaan tulemaan uutta maailmaa tekemään. Avaamme tietä myönteiselle kehitykselle.
Kuinka pidämme huolta taloudestamme ja uusiutumiskyvystämme > 2025
Lähivuosina keskitymme yksilöiden ja yhteisömme henkisen kasvun tukemiseen: ruokimme rohkeutta oppia, uusiutua, tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja epäonnistua – koska näin uusi syntyy. Kun ymmärrämme tulevaa ennakoinnin kautta ja taloudellinen maaperämme kantaa, olemme vahvempia kohtaamaan ikääntyvän väestön tuomat haasteet.
Keskisuomalainen hyvinvointi rakentuu oppimiselle, osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tuotamme uutta tietoa, korkeaa osaamista ja arvonlisää kohentavia innovaatioita koko maailmalle. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten rinnalla kasvaa tutkimukseen ja kehittämiseen panostavia yrityksiä. Oppimisen, motivaation ja sydämen sivistyksen perustana on mielen hyvinvointi, jota vaalimme lapsuudesta alkaen. Ymmärrystämme on meidänkin parannettava: talouden kasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlaamiseen, velkaantumiseen tai hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Lue lisää seuraavilla sivuilla (PDF)
Kuinka pidämme huolta ilmastosta ja luonnosta > 2025
Me keskisuomalaiset näemme luonnon elintärkeän voiman ja arvostamme sitä pienimmästä eliöstä aina koko maapalloon. Maailma tarvitsee radikaalejakin toimia hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamiseksi pienemmillä resursseilla. Keski-Suomella on tilaisuus ottaa paikka, jossa eletään jo uutta maailmaa. Paikka, jossa toiminta on sekä paikallisesti että globaalisti vastuullista ja kestävää. Niin, että meille innostutaan tulemaan uutta maailmaa tekemään.
Ilmastokriisi, luonnonvarojen ylikuluttaminen ja luonnon elonkirjon harveneminen koskevat myös keskisuomalaisia. Haluamme, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja että opimme käyttämään luonnonvaroja aidon kestävästi. Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjämme määrätietoisesti ja opettelemme sopeuttamaan toimintaamme maapallon kantokykyyn. Ymmärrämme, mitä kokonaiskestävyys on ja osaamme avata tietä myönteiselle kehitykselle.
Kuinka pidämme huolta yhteisöstämme ja saavutettavuudestamme > 2025
Olemme keskellä: voimme nähdä parhaiten joka suuntaan. Me voimme tulla ja mennä. Näköalapaikastamme metsien ja järvien keskellä luomme turvallisen taskun, joka vetää puoleensa: haluamme olla maailman osaajien ja bittien keskipisteessä. Keskimmäisenä meillä on nöyryyttä puhkoa myös omat kuplamme ja tarttua toimeen: emme tyydy katselemaan.
Sosiaalisella kestävyydellä rakennamme sekä maakunnan yhteistä hyvää että jokaiselle keskisuomalaiselle kuuluvaa oikeutta avoimeen ja suvaitsevaan ilmapiiriin. Asukkaillemme haluamme tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, liikkua, käydä työssä, opiskella ja viihtyä. Digitalisoituminen muokkaa paljon toimintatapojamme, mutta ei vähennä vetovoimaisen infrastruktuurin merkitystä – ehkäpä päinvastoin?
Identiteettimme ja kumppanuutemme > 2025
Suomen sydämessä sykkii suomalainen luonne puhtaimmillaan: rehellinen, ahkera, vaatimaton ja omaperäinen. Elämme rohkeasti länteen, itään, etelään ja pohjoiseen. Kuuleeko Bryssel, Jäämeri, Kunming, Tampere? Takaamme jokaiselle samat oikeudet ja mahdollisuudet tulla mukaan tekemään unelmiemme yhdyskuntaa todeksi.
Keskisuomalainen identiteetti on reiluutta, avoimuutta ja sydämen sivistystä. Kilvoittelemme näissä kunniakkaissa piirteissä ja asenteissa: ne luovat vakautta ja tulevaisuudenuskoa yllätyksellisissäkin muutoksissa. Ratkomme pulmia yhdessä yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja julkisten toimijoiden kesken. Tiedostamme yhteistyön ja kumppanuuden olevan maakunnallista, kansallista ja maailmanlaajuista työtä ja asennetta. Strategian toteuttamisessa pidämme kumppanuutta tärkeimpänä edellytyksenä onnistumiselle.
Keskisuomalaiseen metsään kuuluu globaalius ja sieltä saa vaikka mitä. Esimerkiksi tekstiilikuitua kestävän vaatetuksen huipulle ja taidokkaimmat tuotteet rakentamiseen. Tiedämme, että raaka-aineiden arvo kasvaa kiertäessään. Siksi me näemme lantaloissa ruskeaa kultaa ja perustamme kaupunkiin kaivoksen.
Edelläkävijöitä ovat ne, jotka pystyvät uusin, rikastavin tavoin yhdistämään ihmisyyden, digitaalisuuden ja teknologian – teollisuudessakin. Tarjoamme kyberturvallisuutta ja älyteknologiaa. Konesaleissamme syntyy laitteita, materiaaleja ja palveluja, joita maailma ei ole nähnyt aiemmin.
Luonnon sylissä, saunan kotimaakuntana meille on luontevaa rauha ja tasapainoisuus. Me laitamme tarmomme hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistämiseen. Meillä vanhatkin ovat nuoria.
Lisätietoja kasvun kärjistä löydät täältä (PDF)
Tehokkuus, kestävyys ja säästeliäisyys ovat taitojamme. Pidämme materiaalit ja tuotteet kierrossa pitkään ja kehitämme uusiutuvista materiaaleista maapallon kantokykyä tukevia innovaatioita.
Näemme ja kohtaamme jokaisen ihmisen yksilönä, perintötekijöineen ja elämäntapoineen. Liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat selkänojamme kekseliäisiin kaupallisiin palveluihin.
Koneet korjaavat itsensä, rakennukset ovat älykkäitä ja suunnittelemillamme materiaaleilla on ennenkokemattomia ominaisuuksia. Kaikkea emme vielä tiedä, mutta kumouksen etujoukoissa olemme.
vaikuttaa kaikkeen bisnekseemme ja sen kehittämiseen. Erityinen valttimme on kyberturvallisuus.
Rahoitus yhteensä 70 000 000 €
Merkittävimmät alueelliset rahoitusohjelmat ovat Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021-2027 ja Suomen CAP-suunnitelma 2023-2027. Lisäksi on kansallista hankerahoitusta, jonka määrä vuosittain vaihtelee. Alueellista kehittämisrahoitusta yhteensovittaa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR).
Maakuntastrategian kannalta tärkeitä valtion määrärahoja ovat perusväylänpidon ja alueellisten investointien rahoitus sekä väyläverkon kehittämishankkeet. Valtion talousarviolla tuetaan myös yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kehittämistoimintaa. Rahoittajia ovat Business Finland, Finnvera ja Suomen Akatemia. Hyvinvoinnin edistämisen rahoitusta tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmat, kulttuurin ja taiteen rahastot ja säätiöt sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitus on koottu Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi. Pääosa varoista kohdennetaan vuosina 2022-2023. Rahoitusta myöntävät muun muassa Business Finland, Suomen Akatemia ja ministeriöt.
Strategiaa toteutetaan myös kansainvälisellä rahoituksella ja yhteistyöllä. Alueellisen yhteistyön ohjelmista kiinnostavimpia ovat Interreg Eurooppa, Interreg Itämeri sekä Interreg Pohjoinen Periferia ja Arktinen. Tutkimukseen ja yritysten kehittämiseen rahoitusta on Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. Erasmus+ tukee koulutus-, nuoriso- ja urheiluhankkeita sekä henkilövaihtoa. Luova Eurooppa 2021–2027 -ohjelma tukee audiovisuaalisen alan sekä kulttuurin ja luovien alojen yhteistyötä. LIFE -ohjelma on ympäristöön, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdentuva EU-rahoitus.
Mitä vuosikymmenet tuovat tullessaan > 2050
Katsomme pitkän tähtäimen tulevaisuuttamme skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien avulla. Viiden skenaarion pohjalta on koottu toimenpiteet, joista meidän on huolehdittava kaikissa olosuhteissa skenaariosta riippumatta.
Toimintaympäristön skenaariot auttavat meitä ymmärtämään maailman kehitystä, näkemään uusia mahdollisuuksia ja varautumaan vaikeisiinkin olosuhteisiin (kuten pandemian vaikutus pidemmällä aikavälillä).
Tutustu tulevaisuusskenaarioihin tarkemmin täällä (linkki)
Ilmastonmuutos ja konfliktit aiheuttavat voimakasta maahanmuuttoa Suomeen. Väestö keskittyy suuriin kasvukeskuksiin. Energiatehokkaat joukkoliikenneratkaisut korostuvat.
Teknologiakehitys ja työn murros hidastuvat. Palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Julkinen sektori kasvattaa rooliaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
Kyberhyökkäykset yleistyvät, kasvava protektionismi heikentää EU:ta ja Euroalue hajoaa.
Teknologian mahdollistama yksilön vapaus ja vastuu, yksityisyydensuoja sekä yksilölliset arvot korostuvat. Yksilöiden välinen sopiminen (lohkoketjut) muuttaa radikaalisti yhteiskuntaa. Keikkatalous ja mikro-yrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Perustulo otetaan käyttöön.
Yksilöt ovat aiempaa enemmän vastuussa omasta terveydestään, mikä eriarvoistaa väestöä. Väestö keskittyy pääkaupunkiin. EU lähtee uuteen nosteeseen positiivisen talouskehityksen tukemana. Suomen talous kasvaa. Uusia digialoja ja julkisia toimintamalleja syntyy.
Informaatiovaikuttaminen lisääntyy voimakkaasti ja luottamus julkisiin instituutioihin rapistuu. Teknologiakehitys ja tuotannon hajautuminen mahdollistavat pienet kylämäiset yhdyskunnat. Liikkumisen tarve vähenee. Palkkatyö vähenee automaation kiihtyessä ja työ muuttuu yhteisölliseksi tekemiseksi. Vapaaehtoistoiminta korostuu. Valtion ja suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee ja arvoyhteisöt korostuvat.
Luottamuspula ja hallitsematon teknologiakehitys aiheuttavat maailmanlaajuisen rahoituskriisin. Lamasta syntyy uusia innovaatioita.
Data keskittyy aasialaisille teknologiayrityksille, jotka ovat vallan keskiössä länsimaista arvomaailmaa ja demokratiamallia murentaen.
Suurkaupunkien välille syntyy alueellisia alliansseja, mikä heikentää EU:n ohjausvoimaa. Suomen talous ei kykene uudistumaan, ja työvoimaa muuttaa ulkomaille. Robotisaatio vähentää työvoiman tarvetta ja huippuosaajista kilpaillaan.
Digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen panostetaan.
Valtioiden välinen yhteisymmärrys ilmastonmuutoksen hallintaan ja konfliktien ratkaisuun löydetään. Suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. EU:n liittovaltiokehitys syvenee.
Ihmiset suhtautuvat luottavaisesti datan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tietokantoja avataan kyberuhkien vähetessä, avoin data luo mahdollisuuksia työlle ja elinkeinoelämälle.
Suomi pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun ja nousee jälleen teknologian kärkimaaksi.
Meidän on tallattava teknologian vapaa umpihanki Tuemme erityisesti ihmislähtöisiä ja paikallisia teknologisia huippuavauksia tieteestä palveluiksi, kokeilujen kautta.
Meidän on kasvatettava herkät tuntosarvet Tuomme ihmiset ja osaamisen yhteen yhä uusin tavoin – alojen, iän ja maiden rajat ylittäen. Niin, että vuonna 2050 osaamme sellaista, mitä vielä emme osaa edes kuvitella.
Meidän on arvostettava omatoimisuutta Tuemme yrittäjyyttä ja muita edistyksellisiä työn muotoja, tapoja ja tiloja. Ymmärrämme, että asenne ratkaisee: jättiläisetkin syntyvät autotalleissa ja keittiöissä.
Meidän on oltava resurssiviisaita Tuemme kiertotalouden kehittäjiä, ja käytämme infrastruktuuria niin, että yhdyskuntamme on yhä joustavampi, avoimempi ja vastuullisempi.
Meidän on oltava peruskallio Ihmisten, tiedon, keskustelujen ja kuljetusten pitää voida liikkua varmasti ja nopeasti Keski-Suomeen ja Keski-Suomessa, niin että emme ole katveessa.
Meidän on oltava kosketus luontoon Kutsumme ihmiset hengittämään puhtautta ja hiljaisuutta, jotka ovat tulevaisuudessa yhä harvinaisempaa luksusta.
Meidän on kohdattava ihminen kokonaisena Emme keskity sairauteen vaan terveyteen: Keski-Suomessa kukaan ei jää syrjään, ja jokainen oppii pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan, myös uusimman teknologian voimin.
Meidän on vahvistettava vuorovaikutusta Keski-Suomea ei ole ilman keskisuomalaisia: kehitämme yhdyskuntaamme ihmisten kanssa, joustavasti, läpinäkyvästi, keskustellen, päätöksentekoa demokratisoiden.
Meidän on kasvettava yhdenvertaisuuteen Passiivinen kansalaisuus on este unelmiemme yhdyskunnalle: meidän on tuettava omaehtoista toiminnallisuutta, taustoihin katsomatta.
Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja, joiden historiaa voidaan havainnoida ja tarkastella. Ne ovat kokonaisuuksia, joilla on kehityssuunta ja joiden yleisesti uskotaan jatkuvan samansuuntaisina myös tulevaisuudessa. Keski-Suomikin on megatrendien jatkuvassa pyörteessä.
Mitä ihmisyydelle tapahtuu?
Vauvoja syntyy yhä vähemmän ja elämme yhä vanhemmiksi; joissain kunnissa epätasapaino kasvaa enemmän. Ihmisten väliset erot tulotasossa, elintavoissa ja hyvinvoinnissa lisääntyvät. Työn murros, globalisaatioja perhetausta jakavat ihmisiä yhä voimakkaammin voittajiin ja häviäjiin. Ihmiset altistuvat uusille ajatuksille ja toimintatavoille internetavaruudessa, ja arvot ja elämäntavat yksilöllistyvät. Arvoissa ympäristötietoisuus ja vastuullisuus vahvistuvat.
Miten se vaikuttaa Keski-Suomen tulevaisuuteen?
Yhtä työssäkäyvää kohti on yhä enemmän työvoiman ulkopuolella olevia. He tarvitsevat enemmän palveluja, mutta (monet) ovat myös yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvia supersenioreita. Uudet sukupolvet vaativat avoimuutta, joustavuutta, vastuullisuutta ja eettisyyttä sekä merkityksellisyyden ja elämyksellisyyden tuntemuksia. Ihmisten ja alueiden välinen polarisaatio pahenee. Ihmiset jakautuvat omiin kupliinsa; digitaidot ja yksilön oma vastuu (pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan) korostuvat.
Mitä yhteiskunnalle tapahtuu?
Tekoäly, robotiikka, esineiden internet ja muut uudet innovaatiot valtavirtaistuvat ja muuttavat yritysten, julkisten organisaatioiden sekä yhteiskuntien toimintatapoja ja ansaintalogiikoita. Tuotteet ja prosessit muuttuvat palveluiksi, tuotantoa uudistaen. Yleistyvä alustatalous (Airbnb, Wolt jne) on voimakkaasti vuorovaikutustaloutta. Suomalaisessa mittakaavassa alustoja syntyy myös paikallisesti esimerkiksi työntekoon, naapuriapuun ja ruoan jakeluun. Teknologian ymmärtäminen ja osaaminen sekä kyberturvallisuus korostuvat.
Työn tekeminen moninaistuu ja säännöllisestä palkkatyöstä siirrytään yhä enemmän useista lähteistä koottavaan toimeentuloon. Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäjien määrä kasvaa. Opiskelu tulee osaksi työtä ja pirstoutuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi läpi työvuosien. Kasvavan, kasvukeskuksiin keskittyvän maahanmuuton myötä väestön kieli- ja kulttuuritaustat monimuotoistuvat. Teknologiakehitys ja kansainvälistyminen muuttavat yhteiskunnan koostumusta ja vallan rakenteita. Uudet vaikuttamisen muodot haastavat länsimaista päätöksentekomallia.
Teknologiaosaaminen keskittyy kaupunkeihin. Digijättien vallankäyttö nostaa huolta ja myös suuttumusta. Teknologian käytettävyys, asiakaslähtöisyys ja teknologioiden yhteensopivuus korostuvat. Muodostumassa ovat personoidut digitaaliset markkinat. Asukkaiden itseohjautuva toiminta ja verkostoituminen kasvavat. Yritysten keskinäisissä kilpailuasetelmissa tapahtuu nopeita muutoksia. Digitaalisiin alustoihin perustuva työ on perinteistä työtä joustavampaa (mm. kevytyrittäjyys), ja kiihdyttää työn murrosta.
Aikaan, paikkaan ja työnantajaan sidotusta työstä siirrytään kohti monimuotoista, itseohjautuvaa ja monitilaista työtä. Kilpailu kansainvälisistä osaajista kasvaa. Pito- ja vetovoima korostuu koko Suomessa. Tarve matalan kynnyksen osallistamiselle ja osallistamisen tavoille vahvistuu. Myös anarkian keinoja käytetään. Järjestöjen merkitys kasvaa. Yhteisöllisyys saa edelleen uusia muotoja esim. vapaa-ajan asumisen yhteisöistä ja globaaleista digiverkostoista.
Mitä maailmalle tapahtuu?
Ilmasto lämpenee. Tulvat, rankkasateet ja helleaallot yleistyvät. Kriittiset luonnonresurssit, kuten puhdas vesi ja ilma, viljelyskelpoinen maa ja erilaiset mineraalit, niukkenevat kulutuksen kasvaessa. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle tarvitaan entistä enemmän myös sopeutuminen keinoja. Energia- ja materiaalitehokkuuden vaatimukset kasvavat.Ymmärrys kiertotaloudesta syvenee. Globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy koronapandemian osoittamalla tavalla. Ihmisten ja alueiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Työ, pääoma, ideat ja resurssit liikkuvat yhä helpommin ja nopeammin yli rajojen. Kaupungistumista kiihdyttävät rakennemuutosten aiheuttama työmarkkinoiden turbulenssi ja lisääntyvä maahanmuutto.
Vaikutukset ulottuvat kaikkeen ruokahuoltoon, maankäyttöön, rakentamiseen, energiantuotantoon, liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon. Varautumisen merkitys kasvaa. Suomeen syntyy menestyviä yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Kestävät ratkaisut yritysten liiketoiminnassa muuttuvat kilpailuedusta liiketoiminnan perustaksi. Monipaikkaisen työn ja opiskelun myötä kausiväestön merkitys kasvaa. Luonnon ja hiljaisuuden arvostus vahvistuvat. Biotalous, matkailu ja ruokaturvallisuus tuovat maaseudulle lisää mahdollisuuksia.
Työvaiheen tavoitteena yhteinen ymmärrys maakunnan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Työvaiheen tavoitteena valinnat painotuksista, toimenpiteistä ja mittareista.
Hyväksytty strategia yhteisten toimenpiteiden perustaksi.
Ympäristöselostus kuvaa strategian merkittävimmät ympäristövaikutukset. Ympäristön lisäksi arviointiryhmä on arvioinut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia, sekä taloudellisia vaikutuksia yleisellä tasolla.
Tutustu selostukseen tarkemmin tästä (PDF).
Avaa Keski-Suomen strategia PDF-muodossa tästä (aukeaa uuteen välilehteen).